Tuunatun ruukun sekaistutus

Tätä istutusta mietin pitkään, koska olen tykästynyt kasveissa tummiin väreihin ja kontrasteihin. Kasvien hankintaan meni myös aikaa kun Lahdesta erikoisempia kasveja ei tunnu saavan oikein mistään ja halusin tähän mukaan tuon niin ihanan tummalehtisen onnenapilan. Aikaa tällä viikolla vei myös sairasteluni (nyt takana jo, jes!) ja muut tärkeämmät kiireet, jotka kasautuivat sillä aikaa kun keräsin voimia sängyn pohjalla. Onneksi kasvit jaksoivat sinnikkäästi odotella isompaan ruukkuun pääsyä. 

Ruukku oli alunperin väriltään limenvihreä, peruja taannoiselta limevärin aikakaudeltani. Spraymaalasin sen mustaksi. Spraymaali sopii hyvin metallin maalaamiseen ja tämänkin tuunaamiseen meni vain tovi. Kun joku väri alkaa olla oman mielen sopukoissa niin out ettei sitä halua nähdä enää silmissään, niin on kiva kun pienellä vaivalla vanhasta saa taas ihan uuden näköisen. 

Kasvit valikoin tähän lähinnä värin mukaan. Useimmat kesäkukat viihtyvät puolivarjossa, ja näistäkin suurin osa. Hopealehti eli hopeavillakko, Senecio cineraria, on melko perinteinen mutta niin kaunis ja sen harmaat, nukkamaiset lehdet ovat ihanan pehmeitä myös koskettaa. Sen takaa kurkkii valkoinen pikkupetunia, Petunia calibracho. 

Käenkaalikasveihin kuuluva onnenapila, Oxalis triangularis, oli löytö VERSOOo-markkinoilta. Se alkaa juuri nyt kukkimaan hennoin vaaleanpunaisin kukin. Niin herkkää, että. Onnenapilan bongasin VERSOOo:n Mustilan Arboretumin osastolta. Asetelman taakse istutin vielä Kreetan meiramin, Origanum sp., tuomaan korkeutta ja vaaleutta lehdillään.

Talomme takapihalla on kivasti sammaloituneet vanhat rappuset. Ruukun kiiltävä musta pinta on melko täydellinen vastakohta elämää nähneille askelmille. Ahomansikat näyttivät olevan täydessä kukassa, samoin metsäkurjenpolvi siinä metsän laidassa. Ihana kesä!

VERSOOo puutarhatapahtuma kiinnosti kaupunkilaisia

Kotipuutarha-lehti ja Puutarhaliitto järjestivät eilen ensimmäiset kaupunkilaisille suunnatut VERSOOo-ulkoilmamarkkinat Teurastamon alueella Helsingissä. Tapahtumassa esiteltiin ja myytiin erilaisia hyötykasveja, yrttejä ja kesäkukkia sekä muita puutarha- ja parvekeaiheisia tuotteita. Päivän aikana markkinoilla vieraili satoja kiinnostuneita ja toiveissa on, että tapahtuma saa jatkoa myös ensi vuonna.

    

    

Tilasin etukäteen Mäntsälän lähellä sijaitsevalta Myllypellon taimet -puutarhatilalta kirsikkatomaatin 'Sungold' ja tummanpunalehtisen chilin 'Vampire' taimet noudettavaksi heidän osastoltaan. Yrtit olivat heillä niin hyvän näköisiä, että eteläparvekkeelle lähti chilin ja tomaatin lisäksi asustelemaan kreetan meirami ja tuoksuva sitruunatimjami 'Silver Queen'. Yrttejä alkaa olla parvekkeella istutettuna nyt ihan kivasti. Sen lisäksi että ne ovat kauniita ja tuoksuvia, tulevan kesän haasteena on myös hyödyntää niitä erilaisissa resepteissä. 

   

   

Kasvien lisäksi markkinoilla oli tosi kiva nähdä parvekkeelle ja patiolle sopivia sisustustuotteita. Huone&rum osaston tuotteet olivat aivan ihania. Kun ajelen Kirkkonummella, niin tuossa puodissa on käytävä!

Olin mukana tapahtumassa Kauniisti ja puhtaasti kotimaisen osastolla, jossa oli myytävänä erilaisia kasvikasseja, istutuksia kierrätysastiaan, tuoretta pinaattia Piltin puutarhalta ja tomaattipikareita Isakssonin puutarhalta. 

Osastollamme sai myös maistella viherjuomaa sekä salsakastiketta tuoreista tomaateista. Ne olivat niin mahdottoman hyviä, että tarjoilen reseptit tässä:

Saariston siistein tacokastike

450 g tomaatteja

2 valkosipulin kynttä

4 chilin palkoa (tai maun mukaan)

merisuolaa

vajaa 1 dl hienoksi silputtua sipulia

vajaa 1 dl hienoksi silputtua korianteria

Paahda tomaatteja ja chilejä kokonaisina pannulla kauttaaltaan. Kuoret saavat tummua. Poista chiliestä kanta paahtamisen jälkeen. Laita tehosekoittimeen valkosipulit, paahdetut chilit ja merisuolaa sekä jauha ne tahnaksi. Lisää kokonaiset kuorimattomat tomaatit yksi kerrallaan ja jauha seos sopivan tuntuiseksi salsa-kastikkeeksi. Kaada seos kulhoon ja lisää silputut sipulit ja korianteri.

Pinaattinen vihershotti

1 banaani

1 kiivi

3 dl omenamehua

pari kolme mintun versoa

1/2 pussia pinaattia

Hurauta kaikki ainekset sekaisin tehosekoittimessa ja nauti sellaisenaan.

Orvokit nips naps!

Jossain vaiheessa alkukesää, minulla usein ennemmin kuin myöhemmin, tämä tapahtuu. Orvokit röyhyävät ylipitkinä ja honteloina ulos ruukuistaan. Kukkineita kukkia pitäisi nyppiä ahkerasti, jotta uutta kukkaa kehittyisi mutta aina sitä ei muista tai huomaa. 

Nämä kaksi ruukkua istuttelin jo helmikuun lopussa eli silloin kuin ensimmäiset orvokit tulivat myyntiin. Lasien takana ne ovat viihtyneet hyvin ja olen vain siirrellyt ruukkuja varjopaikkoihin suojaan liialta paahteelta. Orvokki ei erityisemmin tykkää paahteesta, mutta kestää jopa pari pakkasastetta. Aika cool kasvi siis!

Asettelin leikatut varret kahteen eri lasipurkkiin. Jätin lehtiä runsaasti, sillä nyt oli sellanen fiilis että mennään rennon rouheasti. Tässä nämä ilahduttavat vielä jonkun aikaa. Olen leikannut orvokkeja jo monena vuonna aikaisemminkin maljakkoon näihin samoihin aikoihin.

Orvokkien kukat ovat myös syötäviä (kyllä!). Näin toukokuussa juhlitaan koulunsa päättäviä, joten orvokkien kukista saa kauniita ja eläviä kakkujen tai leivosten koristeita. Ne sopivat hyvin myös koristamaan vihersalaatteja.

Ruukut, joista kukat leikkasin siirrän varjoon ja kastelen sekä lannoitan miedolla lannoiteliuoksella silloin tällöin. Orvokki on ihmeen sitkeä kasvi ja innostuu kasvattamaan uudet kukkavarret parissa viikossa. 

Useimmat pitävät orvokkia alkukevään sesonkikasvina mutta hyvässä hoidossa ne jaksavat uudistua ja jatkaa kukintaa jopa syksyyn saakka. Orvokki sopisi kylmänkestävyytensä vuoksi myös alkusyksyn sesonkiin ja ruukkukukaksi syklaamin sekä kanervien rinnalle. Eli Suomen oloissa orvokki on todella monikäyttöinen kaunotar.

Valkovuokkoja äidille

Äitienpäivän perinteikkäin kukka on valkovuokko, Anemone nemorosa. Keväiset vuokot ovat kauniita ja ne tuovat uskoa siihen, että talvi on vihdoin taittunut ja uusi kasvukausi on aluillaan. Vuokot olivat myös ensimmäisiä, joita opiskeluaikanani keräsin herbaarioon.

Valkovuokko on rauhoitettu vain Suomen pohjoisemmissa osissa, joten minulla on ollut tapana kerätä kimppu äidilleni aina näin äitienpäivän aikaan. Lisäsin tähän kimppuun kielon, Convallaria majalis, tuoreita lehtiä kehystämään reunoja. Suomessa kielo ei ole uhanalainen tai suojeltu laji.
Vien tämän kimpun äidin haudalle sunnuntaina. Nyt on menossa toinen äitienpäivä ilman äitiä. Elämä on muuttunut, mutta se jatkuu.

Ihanaa äitienpäivää kaikille äideille, anopeille ja mummeille!

Vaahtera kevätvärissä

Vaahtera (Acer spp.) on lehtipuista yksi mun suosikki. Keväällä limenvihreä, kesällä isot peittävät ja tuulessa kahisevat lehdet ja syysväri on hehkuvan keltapunaoranssi. Viime päivät on ollut mukavan lämmintä, joten vaahterat aloittivat kukinnan ihan huomaamatta.

Tummanpunaista kontrastia

Tässä tämä nyt tulee: blogini ensimmäinen postaus! Tervetuloa seuraamaan kukka- ja kasviaiheisia päivityksiäni, joihin pursuaa aiheita näin toukokuussa.
Kiertely puutarhamyymälässä saa multasormet syyhyämään ja into istuttamiseen on nyt suurimmillaan. Kaikki ei mahdu parvekkeelle vaikka miten haluaisi, joten suunnittelu on kaiken a ja o.
Esittelen tässä kesän ensimmäisen ruukkuistutukseni, johon sain innoituksen Bourdeauxin punaisesta. (Vinks, vinks: kuulemma kovasti trendikästä nyt Ruotsissa). Se sopii hyvin kontrastina vaaleasävytteiselle ja auringon valossa kylpevälle eteläparvekkeelleni.

Röyhelöreunainen tumma orvokki löytyi Lahden puutarhamessuilta pari viikkoa sitten. Keväiset messut ovat oiva paikka hankkia sellaisia kasveja, joita ei puutarhamyymälöistä löydä.

Yrtit sopivat hyvin kesäisiin ruukkuasetelmiin. Ihastuin tähän basilikaan, jonka lehtien tummanpunainen sävy istuu väriteemaani kuin nakutettu.

Vaalea ruukku on kooltaan 35 cm x 35 cm x35 cm ja se löytyi Terran valikoimista. Istutin ruukkuun myös valkokukkaisen kärhön, joka rönsyilee kesän aikana ruukusta seinälle. Ja jippii! Tänään helatorstaina aukesi ensimmäinen kukka! 

Kärhöt tykkäävät pitää jalat varjossa ja kukat auringossa. Se toteutuu tässä kohdassa parveketta, jota varjostaa alaosan seinä. Tummanpunalehtinen Heuchera täydentää asetelmaa. 

Ruukun pohjalle laitoin salaojituksena 5 cm kevytsoraa ja kasvualustana on Kekkilän erikoismulta kesäkukille. Sekoitin mullan sekaan vielä extrana pollen potkua, joten ravinteita näille on varmasti riittämiin. 

Isot ruukut on must juttu lasitetulla eteläparvekkeella, jossa lämpötila huitelee helteellä helposti jopa +40 asteessa. Ison ruukun multatilaan mahtuu enemmän vettä ja näin kastelujen väli pitenee. Asetelma on myös monikäyttöinen; orvokit korvautuvat viimeistään syksyllä viininpunaisilla kanervilla.