torstai 27. huhtikuuta 2017

Uutta ilmettä!

Olen tämän viikon suunnitellut kohta yksi vuotta täyttävälle blogilleni uutta ilmettä ja logoa.
Tarkoitus oli tehdä uudesta hedarista ja logosta raikas ja selkeä. Pidin edelleen mukana blogin sisältöä kuvaavat tekstit, jotta lukijalle avautuu heti mistä blogissa on kysymys. Väreiksi valikoitui musta, valkoinen ja vihreä. Tekemisen keskiössä oli kuitenkin fonteilla leikittely - löysin linkkejä aivan ihaniin ja ilmaiseksi! ladattaviin fontteihin täältä.
Facebookin ja Instagramin uusi logokuva on kopioitu hedarin E-kirjaimesta. Blogin nimeä ei ole tarpeen toistaa enää logossa, sillä logo seuraa aina blogin nimeä somessa. Eikä Eteläparvekkeen elämää-nimi siihen edes järkevästi mahtuisi. Mitäs tykkäät muutoksesta? Näillä mennään nyt ainakin hetki kunnes seuraava uudistus valtaa mielen..





Vappuviikkoa mennään - toivotaan aurinkoa ja lämpöä juhlijoille!



Tervetuloa seuraamaan blogia myös näistä kanavista:






maanantai 24. huhtikuuta 2017

Sinivuokko on metsän oma perenna

Pieni kävelyretki läheisessä luonnonpuistossa paljasti että kevät etenee, vaikkakin hitaasti. Leinikkikasveihin kuuluvan sinivuokon, Hepatica nobilis, havaitsi nyt helposti sen suosimassa karikkeisessa lehtometsässä. Kukkavarsien iloisen sininen rykelmä kurottelee aurinkoon ja se on yksi odotetuimmista kevään kukkijoistamme. Ihana kevään merkki!

Sinivuokko on yleinen eteläisessä Suomessa ja harvinaistuu Keski-Suomeen mentäessä. Kasvin kerääminen myyntitarkoitukseen on kielletty. Sinivuokon punaista erikoismuotoa kuulee joskus sanottavan punavuokoksi, mutta kyseessä on sama sinivuokko punaisena muunnoksena. Muita sinivuokon erikoismuotoja ovat kerrottukukkainen sinivuokko ja valkoinen sinivuokko.
Sinivuokon valkoiset heteet houkuttelevat vierailulle kevään ensimmäisiä lentäviä hyönteisiä. Kasvi leviää huonosti juurakosta ja sen tärkeimmät levittäjät ovat muurahaiset, jotka ovat tykästyneet pähkylöiden öljypitoiseen lisäkkeeseen.
Valkovuokot, Anemone nemorosa, olivat vielä suurimmaksi osaksi nupuillaan tai vasta nousemassa karikkeen seasta. Nämä ensimmäiset olivat kuitenkin jo urheasti avaamassa kukkiaan lämpöisessä etelärinteessä.


Kivaa viikkoa – tarkkaillaan kevään merkkejä.



Tervetuloa seuraamaan blogia myös näistä kanavista:





torstai 20. huhtikuuta 2017

Ihanat orvokit!

Orvokit ovat ensimmäisiä kesäkukkia joiden kanssa pääsee näin alkukeväästä oikein kunnolla istutuspuuhiin. Keittiöni pöytä muuntui pitkästä aikaa istutuspöydäksi kun asettelin esiin multapussin, lannoiterakeet, kevytsoran ja monenkokoiset saviruukut ja muut astiat joihin ajattelin orvokkeja istuttaa. Sillä välin olin laittanut orvokkiruukut altakasteluun laakealle alustalle, jotta ne imisivät hyvin kosteutta ennen uuteen ruukkuun muuttamista.
Orvokkiostoksilla kohtaa sen hurmaavan ja häkellyttävän värirunsauden jonka johdosta sumenee järki ja normaali ajattelukyky. Huomaa vaan haluavansa kotiin kaikki näkyvillä olevat värit. Niin kävi taas minullekin. Rauhallinen ja järkevä Minä olisi ottanut vain kaksi tai kolme jotain vaaleasävyistä yhteen isoon ruukkuun ja muistuttanut, että parvekkeeni koko on rajallinen ja uusia kesäkukkia tulee ihan just lisää. No joo..
Eihän näitä voi vastustaa! Ihanat sarviorvokit, Viola cornuta, ovat mun heikkous. Sarviorvokit ovat juuri näitä pienempikukkaisia ihanuuksia ja ne isompikukkaiset ovat nimeltään tarhaorvokkeja, Viola x wittrociana. Orvokkien väriskaala on hämmästyttävän laaja ja uusia värimuunnoksia tuntuu tulevan lisää joka vuosi. Mikäs sen mukavampaa, ainakin tällaiselle kukkahullulle :)
Orvokit ovat vähään tyytyväisiä ja helppoja hoidettavia. Istutin nämä noin 1,5 cm isompiin saviruukkuihin ja lisäsin mullan sekaan pitkäkestoisia lannoiterakeita. Saviruukkujen pohjassa on reikä, joten hoidan kastelun alakautta asettamalla ruukut laakeaan astiaan noin puoleksi tunniksi joka kolmas päivä. Orvokit kestävät pientä kuivahtamista mutta liika märkyys mädättää helposti juuret. Siksi kannattaa silloin tällöin kokeilla sormella mullan pintaa noin sentin syvydeltä. Jos pinta tuntuu kostealta, jätä kastelu myöhemmäksi. Kannattaa myös huomioida että lämpötilan noustessa myös kasvin haihdutus ja veden tarve lisääntyy.
Tummien kukkien trendi tuntuu kasvavan vuosi vuodelta. Melkein kävelin näiden tummien sarviorvokkien ohitse, joita löytyi amppeliin istutettuna. Aivan Superihania! 
Tummat kukat ovat elegantteja ja sopivat erittäin hyvin asetelmiin tasapainottamaan vaaleita sekä muita kirkkaampia värejä. Siksi ne ovat hyviä vaihtoehtoja myös erilaisiin kevätkukkien ryhmäistutuksiin. Hienoa huomata, että ainakin orvokeissa näitä tummia värejä on ollut jo saatavilla. Kesäkukista toivon löytäväni ainakin petuniasta tummaa väriä tulevana sesonkina.

Tiesitkö, että useimpien orvokkilajien kukat ovat väriltään violetteja? Violetti-sana juontuukin ranskankielisestä orvokkia tarkoittavasta sanasta violette. Lukaise lisää täsmätietoa erilaisista orvokkilajikkeista Kauniisti kotimaisten kukkien sivuilta täältä.

Yhteistyö: Kauppapuutarhaliitto ry.



Kivaa alkavaa viikonloppua!


Tervetuloa seuraamaan blogia myös näistä kanavista:







sunnuntai 9. huhtikuuta 2017

Tunnelmia Helsingin Kevätpuutarhamessuilta

Säpinää, iloisia ihmisiä ja kukkarunsautta riitti vielä Kevätpuutarhamessujen viimeisenäkin päivänä. Muutama tunti vierähti huomaamatta tavatessa tuttuja ja tutustuessa uusiin, mielenkiintoisiin asioihin sekä ihmisiin. Halusin kuvata kukkia, trendejä ja uusia "juttuja" mitä se sitten onkaan. Sain sitä mitä hain - ellen jopa enemmän. 
Yleiskoristelualueen näkyvimpiä kukkia olivat upeat, monenkirjavat tulppaanit. Suomi100-vuotta teemaan liittyen alueelle oli myös istutettu kunttaa, havuja ja iki-ihania kieloja. Kielot olivat istutusalueellaan täydessä kukassaan. Niihin hurmaantui myös moni muukin messukävijä, sillä huokauksia ja ihasteluja kuului ympäriltä niitä kuvatessa :)
Kauniit kirsikan kukat pysäyttivät yleiskoristelualueelle sijoitetun kasvihuoneen reunamilla. Tämän kaulassa oli lappu, jonka mukaan lajike oli Prunus triloba. Huokailtavan ihana tapaus.
Kauniisti kotimaisten kukkien osastolla oli esillä runsaasti ajankohtaisia tetenarsisseja sekä tulppaaneja. Osastolla sai myös testata piileviä floristin taitojaan ja tehdä kimpun kotimaisista tulppaaneista ja erilaisista trendikkäistä vihreistä lisukkeista. 
Messuilta oli todella ilahduttavaa löytää uusi, Espoossa sijaitseva GardenLiving puutarhojen suunnitteluun, pihapalveluihin, kukkiin sekä puutarhakasveihin erikoistunut yritys. Leikkokukilla ja erilaisilla lasimaljakoilla koristeltu puutarhan pöytä veti heti puoleensa ja reippaat sekä asiantuntevat naiset osastolla osasivat heti kertoa mistä oli kyse. Tästä kuullaan varmasti myöhemmin lisää. Tykkäsin!
Plantagenin osastolla kukat oli nostettu kivoihin pallomaisiin häkkeihin. Ihastuin myös Kotipuutarha-lehden osastolla villipelargonin, noh, juurikin siihen villeyteen ja vaatimattomuuteen.
On ihana nähdä puutarhamessuilla myös pienyrittäjiä, joilla on oma selkeä visio ja intoa omaan tekemiseen. Eco Deco Greenin tytöt ovat erikoistuneet somiin mehikasviasetelmiin. 
Lasigalleriassa maailman huippufloristien tekemiä kimppuja kaupattiin ihanan Pirjo Kopin juontaessa. Upeita kimppuja pääsi uuteen kotiin jopa vain 20 euron hintaan (!).
Ehdin vielä kiertää messujen luomuoruokaosaston, jossa huomion vei kotimaassa viljellyt NAMS-tomaatit. Nyt on tapahtunut jotain mitä olen kovasti odottanut: tomaattien mukana tulee myös maku! Nämä olivat aivan superhyviä. Löytyvät rasiatuotteena hyvinvarustetuista ruokakaupoista ja mun kauppakorista jatkossa.




Kivaa alkavaa pääsiäisviikkoa!


Tervetuloa seuraamaan blogia myös näistä kanavista:





tiistai 4. huhtikuuta 2017

Kevään merkkejä

Suuntasin tänään Ritamäen luonnonsuojelualueen vaihtelevaan maastoon kuvaamaan kevään merkkejä. Olipa todella mukava kävellä pitkästä aikaa metsässä kuunnellen samalla lintujen keväistä konserttia. Lehtometsässä oli vielä tänään aika rauhallista verrattuna siihen, mitä se on kuukauden päästä kun sadat sirkuttajat taistelevat reviiristään ja houkuttelevat puolisoaan pesintäpuuhiin.
Sinivuokot, Anemone hepatica, nousivat karikkeen seasta vanhan puun juuren takaa. Oli sen verran viileää, että nuput vasta kurottelivat varovasti kohti ilta-aurinkoa.
Polku laskeutui Vesijärven rantaan. Järvi on vielä jään peitossa mutta metsästä lumi oli jo suurelta osin sulanut.
Luonnonsuojelualueella sammal saa rauhassa peittää myös kaatuneet puunrungot, jotka on jätetty paikoilleen lahottajien ja muiden pieneliöiden kodiksi. Elämää monessa kerroksessa :)
Pajunkissat ovat avautuneet jo jonkin aikaa sitten. 
Leppä kukkii jo. Nämä norkot ovat hauskan näköisiä heiluessaan tuulen mukana.
Tiku ja Taku ovat myös heränneet talviunilta. Tämä tyyppi oli rohkeampi ja uskalsi säkättää ja heiluttaa vihaisesti häntää häiritsijälle. :)


Mitäs kevään merkkejä sinä olet huomannut?




Kivaa viikkoa!


Tervetuloa seuraamaan blogia myös näistä kanavista: