lauantai 30. heinäkuuta 2016

#kesäkukkaLOVE

Ihana Kukkalan Sanna haastoi bloggarit mukavan kesäkukkahaasteen pariin. Päätin heti että jes ihan mun juttu ja tähän lähden mukaan. Esittelen tässä nyt muutamia omia kesäkukkasuosikkejani tältä kesältä ja vuosien varrelta. Haaste oli siitä kiva, että päädyin todella pohdiskelemaan sitä miten oma maku on vuosien varrella muuttunut samalla kun kukista oppii koko ajan uutta. Trenditkin vaihtelevat ja niiden mukana tulee uusia suosikkeja ja vanhat suosikit jäävät, eivät unholaan, mutta vähän sivummalle odottelemaan taas omaa vuoroaan.


1. Orvokit ovat kevään ensimmäisiä varsinaisia kesäkukkia. Ne ovat siitä kiitettäviä että ne kestävät pientä pakkastakin. Orvokkien kausi alkaa jo maaliskuun alkupuolelta ja tänä vuonna ostin innokkaana ensimmäisen orvokin jo helmikuussa. Näihin hullaannun joka kevät aina uudelleen. Helppoja hoitaa ja kauniita katsella. Todellakin!



2. Pionit. Näiden isojen kukintojen edessä ei voi kun huokailla. Ja se tuoksu! Istutin tänä kesänä isän puutarhaan ihanan kerrotun, tummanpunaisen pionin. Jännityksellä odotan miten se talvehtii ja kukkiiko jo ensi kesänä. Pionit innostavat aina myös erilaisten kukka-asetelmien väkräämiseen. Se on kesän kivointa puuhaa - ja niin rentouttavaa :)




3. Mun kesäkukkiin kuuluu olennaisena osana myös luonnonkukat. Ihan parasta on yhdistellä kimppuihin ja asetelmiin kukkia luonnosta sekä puutarhasta. Tykkään siitä että on siistiä ja parvekkeen kukat edes jotenkin järjestyksessä, mutta luonnonkukat tuovat aina mukanaan oman villin säväyksensä. Loveit!

4. Ikisuosikki, pelargoni. Pelargoneista on jalostettu valtavat määrät erilaisia lajikkeita ja siitäkin syystä oma suosikki vaihtelee sen mukaan, kun uuden ihanan lajikkeen bongaan puutarhamyymälästä. Kuvassa yleisin lajike, kotipelargoni. Olisin hankkinut parvekkeelle Mårbackan pelargonin, mutta eipä toukokuussa osunut silmiin missään, harmi. Lukaiseppa lisää eri pelargonilajikkeista Kauniisti kotimaisen sivuilta täältä.


5. Tästä tulikin tämän kesän oma ykkössuosikki, superihana suklaakosmos, Cosmos atrosanguineus. Oon niin hullaantunut noihin tummanpunaisen ja -ruskean sävyissä hohtaviin kukkiin ettei mitään rajaa. Tämä viihtyy erinomaisen hyvin auringossa, mutta pitkään kestävä suora paahde alkaa nuupahduttaa lehtiä, joten siirrän ruukun hellepäivinä puolivarjoisaan paikkaan. Ja arvatkaapa mitä? Kuva on edellisen kukintajakson viimeisistä kukista, mutta tämä kukkii kohta uudelleen. Kamera valmiina odotan uutta kukintaa ja toivottavasti saan esiteltyä tämän ihanuuden vielä myöhemmin omassa postauksessaan. 


6. Tummat kukat ja lehdet ovat olleet tämän kesän suosikkejani. Kuvassa koristeapila, Trifolium. Tämän kanssa tein alussa sen virheen, että istutin sen liian pieneen ruukkuun. Kuvan ottamisen jälkeen siirsin kasvin korkeaan isompaan ruukkuun, jossa se viihtyy huomattavasti paremmin. Tällaista tää parvekekukkailu on. Jos ei onnistu kerralla, niin sitten paikkaillaan tekosia myöhemmin :)


7. Upea purppurakeijunkukka, Heuchera, jatkaa tämän kesän tummaa väriteemaa parvekkeella. Istutin tämän isoon ruukkuun blogini ensimmäisessä postauksessa ja tämä on röyhähtänyt todella isoksi parissa kuukaudessa! Hoidoksi on riittänyt pelkkä kastelu ja jo nyt olen varma että keijunkukka tulee parvekkeelleni myös ensi kesänä. Heh, myös sienijuurta taisi olla kasvualustaan sekoitetun
pollen potkun seassa.. (kts. kuvan oikea alareuna)


8. Tämä aika on kohta käsillä eli kauniit ja coolit syklaamit ovat tuloillaan. Coolit siksi, että ne viihtyvät myös viileämmässä ja pitkälle syksyyn, tosin pakkasta ne eivät kestä. Vaikka kesäkukat tekevät kesän tunnun ja tuoksun parvekkeelle, tykkään erityisen paljon syksyn, talven ja kevään sesonkikukista. Ne rytmittävät vuoden kiertoa ja niitä istuttaessa ja niillä somistaessa tietää, että uusi kausi on taas alkanut. 

Ihanaa viikonlopun jatkoa, kesää on vielä paljon jäljellä joten nautitaan & fiilistellään ihanan lämpöisiä päiviä ja tummenevia iltoja!

maanantai 18. heinäkuuta 2016

Kukat roikkumaan



Keräsin sangollisen kaikenlaista kesäkukkaa ja heinää pientareelta. Mukaan eksyi kukkaa myös puutarhasta. Tämä sekalainen kukkameri oli hauskan näköinen jo ihan sellaisenaan.




Osa kukista päätyi muihin asetelmiin ja yhden nipun asettelin lasimaljakkoon, jonka sidoin roikkumaan omenapuuhun. Tämä onkin kiva idea puutarhajuhliin! Tai parvekkeelle silmäniloksi. Iltojen hämärryttyä oksille ripustettuihin lasipurkkeihin voi laittaa pieniä tuikkuja kukkien seuraksi. Valkoiset kukat toimisivat hämärässä erityisen hyvin. Esimerkiksi harsokukka ja tuikut voisivat olla kokeilemisen arvoinen yhdistelmä. Harsokukan oksia voi ostaa kukkakaupasta ja parista oksasta saa jo monta pientä roikkuvaa asetelmaa. Luonnonkukista voisi käyttää siankärsämöä ja koiranputkea. Mutta onhan tämä värien ilotulituskin kiva, eikö?


Näiden kuvien myötä mulla starttasi kolmas ja viimeinen lomaviikko. Kiva nähdä mitä tämä viikko tuo tullessaan. Kaikenlaista suunnitelmaa pyörii päässä kuten visiitti sienimetsään, ulkoilua ja kesäteatteria. Ihanaa kesäviikkoa sinullekin!

torstai 14. heinäkuuta 2016

Haasteellinen asetelmakuvaus

Tänään haastoin itseni ja päätin rakentaa ihan oikean asetelman kuvausta varten. Tämä ei ole mun vahvinta aluetta mutta olen erittäin kiinnostunut asetelmien valokuvaamisesta joten nyt oli korkea aika ottaa härkää sarvista ja rakentaa itse vihdoin jotain. Kasasin parvekkeen sivupöydälle kaikenlaista tavaraa ja jotenkin tuo rusehtava väri veti lopulta puoleensa. Kävin tänään muutens ostoksilla Asikkalan alueen ihanissa pikku puodeissa ja sieltä bongattuja löytöjä kasasin tähänkin mukaan. 

Ostoksilla käyminen on siis todella inspiroivaa - uskokaa vaan miehet ;)

Näitä tavaroita kääntelin ja siirtelin, poistin jotain ja lisäsin toista. Tunnelma saattoi olla melkein harras kun tuumailin kauempaa mikä näyttäisi hyvältä. Yritin pitää mielessä asettelun niin sanotun kolmiomallin ja toivottavasti se tästä kuvasta löytyy. Ideana on se, että silmä hakeutuu ensin kuvassa johonkin, josta se lähtee etenemään kuvitellun kolmion kulmia seuraten eteenpäin. Kuvassa tulisi olla tarpeeksi yksityiskohtia, jotta siitä tulisi katsojalle kiinnostava. Päädyin lopulta tähän kuvan asetelmaan ja lisäsin vielä yhteen kolmion kärkeen ihanan sinisiä jaloritarinkannuksen kukintoja. Mitä tykkäät? Kommentoi vaikkapa facen kommenttikenttään. Olen myös avannut tähän alle kaikille oikeuden antaa oman kommenttinsa :) 

Olen kuvannut jo pitkään erilaisia lähikuvia. Aina kun pääsen ihan lähelle kohdetta niin olo on jotenkin heti kotoisampi. Johtunee tosin siitä, että mun ainoa hyvä objektiivi on Canon Macro 100mm. Olen niin hurahtanut valokuvaamiseen, että uusi hyvä yleisobjektiivi on vakavassa harkinnassa. Olen hetki sitten uusinut rungon, joten uuden objektiivin aika on heti kun budjetti siihen on kasassa. 

Kolmantena asetelmakuvauksissa (ja missä tahansa kuvauksissa) tulee kuvien käsittely. Mitään kuvaa ei kannata laittaa eetteriin ilman pientä fiksausta. Nämä käsittelin Photoshop-ohjelmalla muokaten värejä, valoja ja varjoja. Kännyköillä kuvaaminen ja kuvien käsittely on tehty ihan superhelpoksi nykyään. Opettelen itsekin koko ajan ja käytännössä olen vasta pitkän ja jännittävän tien alkumetreillä.

maanantai 11. heinäkuuta 2016

Päiväretki Lapakistoon

Toinen lomaviikko starttasi mukavasti päiväretkellä Lapakiston luonnonsuojelualueelle. Lähdin matkaan hyvän ystäväni kanssa ja matkalla kohteeseen haimme retkiseuraksi isäni Essi koiruuden. Reppuun oli pakattu evästä: voileipiä, vettä meille ja koiralle (tosin koira joi enemmän puroista ja järvestä), makkaraa, sipsejä, termospulloon kahvia ja mustikanpoimintaan keruli sekä muovikipot. Olimme mielestämme muistaneet kaiken tarpeellisen.

Lapakistojärven rantaan johtaa esteettömyyspolku, jota pitkin pääsee kulkemaan myös pyörätuolilla.

Järven rantaan on rakennettu grillaustasanne, jonka vieressä oli vaja täynnä polttopuita. Näkymät järvelle oli kauniit ja paikka tunnelmaltaan rauhoittava. Vaikka ei patikoimaan lähtisikään, niin tässä on mukava piipahtaa grillaamassa.

Essi otti retkestä kaiken irti nuuskien luontoa ja tutkien maastoa sellaisella innolla että oli kyllä hauskaa seurata sen riehakasta menoa :)

Pitkäjärven reitiltä löytyi nuotiopaikka, joka oli sijoitettu korkealle kallion päälle. Sieltä oli upeat maisemat järvelle. Paikalle päästyämme totesimme yhteen ääneen että jes! Nyt nuotioon tulet ja makkarat grillaukseen. Hetken aikaa hiljaisina reppuja kaiveltuamme molemmille heräsi sama kysymys. – Oisko sulla tikkuja? No eipä niitä löytynyt kummaltakaan. Päätimme tutkia nuotiopaikan puuvajan uteliaana, josko sieltä löytyisi jonkun jättämä edes pienen pieni tulitikkurasia. Ei löytynyt. Damn! Jäimme kuitenkin nuotiopaikan läheisyyteen keräämään mustikoita. Hetken päästä paikalle saapuikin retkelle paremmin varustautunut perhe. Saimme makkarat grillattua mukavan jutustelun kera.

Pitkäjärven reitti laskeutui lopulta Sammalistonsuon näköalatasanteelle. Pidimme tässä pienen tauon seuraten huvittuneena kuinka koira vähät välitti kulkureiteistä ja mulahteli kulkiessaan suossa innosta puhkuen. Tästä reitti jatkui leveää tietä pitkin parkkipaikalle, joka oli muutaman sadan metrin päässä.

Mustikoita keräsimme sen verran, että päivä päättyi kahvihetkeen, jonka kruunasi  itse tehty mustikkapiirakka. Ja niitä mustikoita oli paljon! Päivä oli tosi kiva ja suunnitteluun jäi jo seuraava patikointireissu. Mukavaa viikon alkua itse kullekin :)

perjantai 8. heinäkuuta 2016

Kukat pulloissa - asetelma puulaatikkoon


Aurinkoa ja lämpöä odotellessa ajattelin tuoda vähän niittytunnelmaa kotiin. Järjestelin vanhaan puiseen laatikkoon erikokoisia pulloja, hain luonnonkukkia ja asettelin niitä pulloihin. Mikä minnekin, niinhän ne luonnossakin ovat. Iloisesti sekaisin.


Takiainen on kyllä hauskan näköinen. Kukat ovat juuri aukeamassa mykerömäisestä pesästään. Nämä kukat ovat seittitakiaisen, Arctium tomentosum.


Mukaan keräsin myös siankärsämöä Achillea millefolium , josta tein aiemmin kranssin.  Hentojen ketoneilikoiden, Dianthus deltoides, kukat ovat kauniin punaiset. Niitä saa kerätä varoen, sillä ohut varsi katkeaa herkästi. Kissankellot, Campanula rotundifolia, ovat myös varreltaan todella hentoja - mutta nämä hentoiset ovatkin juuri niitä kaikkein kauneimpia.




Puna-apilaa, Trifolium pratense, oli runsaasti isoina mättäinä. Viime päivien sateet olivat lannistaneet ainakin päivänkakkarat, niiden kukinnot olivat kovasti kärsineen näköisiä. Eli nyt saisi jo sateet väistyä ja lämmin kesä lopulta alkaa. 
Ai niin, blogille on nyt avattu oma instatili. Lisäilen sinne myös sellaista kuvamateriaalia, joka ei päädy blogiin asti. Käyhän ihmettelemässä :)
Tässä lomaillessa menee päivät jo vähän sekaisin, mutta perjantaihan se jo on. Joten ihanaa viikonloppua - aurinkoisempaa sellaista!

lauantai 2. heinäkuuta 2016

Parveke update

Kesäloma alkoi. Jes! Järkkäsin sen kunniaksi parveketta asteen kesäisemmäksi. Orvokit saivat viimein väistyä ja istutin niiden tilalle uusia koristekasveja ja siirtelin muita kasveja isompaan ruukkuun. Aikamoinen pyöritys ja sekasotku tässä pienessä asunnossa olikin kun keittiön pöydän valtasivat kasvit, ruukut ja multasäkit. 




Löysin Kodin Terrasta Männistön Puutarhan viljelemiä aivan superihania värinokkosia, Solenostemon scutellarioides. Väreissä oli valita ja ihastuin tähän syvän burgundinpunaiseen. Värinokkosen koristearvo perustuu niiden värikkäisiin lehtiin, jotka ovat todella kauniita. 


Minttu, Mentha sp. (kuvassa oikealla) on yksi helpoimmista yrteistä kasvattaa. Sen lehdillä voi maustaa vaikkapa kesädrinkki Mojitoksen. Kirjoliisukka, Plectranthus forsteri (vasemmalla) on kaunis kesävihreä ja sopii ruukkuun vehreyttäjäksi sellaisenaan tai istutettuna muiden ryhmäkasvien seuraksi.



Koristeellinen bataatti, Ipomoea batatas, kiinnitti huomioni puutarhamyymälässä. Sen kauniit tummanpuhuvat lehdet olivat juuri sitä mitä parvekkeelleni olin etsinyt. Istutin taimen isompaan saviruukkuun, jonka sujautin vielä Kinnarin tilan puodista löytämääni peltisankoon. 
Tulipa siistiä! Nyt voin lomailla hyvällä fiiliksellä ja hmm..bongailla lisää istutettavaa. Eihän sille mitään voi kun rakastan kukkakauppoja ja puutarhamyymälöitä :) Ihanaa kesäpäivää!